Pari viikkoa Kiinaan saapumisen jälkeen lähdin Kanadaan, Vancouveriin. Lensin ensimmäistä kertaa paikallisen Air China -lentoyhtiön operoimalla lennolla. Päästiin jo koneeseen, mutta jonkun ajan päästä päätettiinkin kone tyhjentää. Syyksi sanottiin, että matkalla on purkautunut tulivuori ja sitä reittiä ei voida lentää vielä. Odotettiin terminaalissa useita tunteja, ja joskus illalla tultiin kertomaan, ettei tänään lennetä. Meidät kuskattiin johonkin Kiinan kommunistisen puolueen koulutuskeskukseen nukkumaan. Iltapalalla ei tarjottu olutta eikä muutakaan juomaa (kysyin vettä, ei ollut). Ja kun ei nälkäkään ollut, niin kiukkuisena menin nukkumaan muutamaksi tunniksi jonka jälkeen taas bussilla lentokentälle. Kun sielläkin vielä sanottiin, että lento tulee edelleen myöhästymään, niin alkoivat kiinalaisetkin repiä pelihousujaan. No se viivästys ei ollut montaa tuntia ja matkaan päästiin. Perillä oltiin about vuorokauden myöhässä, huonoilla unilla ja näillä eväillä suoraan töihin. Kaiken kruunasi kuumemittari, joka näytti 38,5 astetta lämpöä päivän jälkeen.  Edellisenä keskiviikkona mittasin kanssa 38 astetta ja sittemmin unohdin asian, joten olin siis ollut lähes viikon pikku kuumeessa. Eipä ihme että koko Air Chinan sähläyksen ajan oli paska ja kiukkuinen olo.

Ei siis niin, että tulivuorijuttu olisi lentoyhtiön vika. Lähinnä kritisoin ala-arvoista tiedotusta. Matkaseurueessamme oli myös kiinalaisia, joten kielimuurin syytä se ei ollut. Jos homma olisi hoidettu tyylikkäästi, niin olisi tarjottu edes vaihtoehtoisia lentoyhtiöitä kiireisimmille, jotta olisi perille päästy edes oikeana päivänä. Ja olisiko reitin vaihtaminen ollut ylivoimainen tehtävä? Ensi kerralla tiedän ottaa huomioon myös hieman kalliimmat lentoyhtiöt matkaa suunniteltaessa.